Eilen eksyin lukemaan vanhaa blogia osoitteessa http://jessamine.vuodatus.net/ , Reboot oli blogin nimi. Viimeisin päivitys oli ilmoitus avioerohakemuksen jättämisestä viime kesänä.
Luin jonkin päivityksen ensin, ja yhtäkkiä huomasin lukevani koko kahden vuoden vuodatuksen läpi.
Jumankekka, oli pelottavan tutun kuuloista!
Kirjoittajan ukko oli kyllä vielä paskempi kuin oma. Mutta samanlaista seksin vonkaamista se oli meilläkin vielä joku aika sitten. Tavallaan se Siipan ajatusmaailma oli ” mulla on oikeus saada seksiä säännöllisesti, mies ei voi elää ilman, miksi edes yrittää” Itsessä ei ole mitään vikaa, se oma halu ja tarve on paljon tärkeämpi kuin toisen ”ei halu”. Mitään väliä ei ole myöskään sillä että toisella soi kello aamulla 5.15 ja kello menee siinä vonkaamisessa jo lähemmäs yhtä. Nukuttaa niin saatanasti, pinna on kireällä. On paljon helpompi antaa kuin olla antamatta…
Kun kokoajan vongataan, sitten saadaan ja seksi ei (tietenkään) suju sitten niin hyvin kun toinen vain makaa ja katsoo kattoa – Haaa! syytetään emäntää huonosta seksistä!
Ja oravanpyörä on valmis.
Teki niin tai näin, teet aina väärinpäin…
Ihana huokaista, kun tällä hetkellä asiat ovat niin paljon paremmalla mallilla. Eilen sanoin jossain sivulauseessa Siipalle joka oli lähdössä ulos hiihtämään että mä haluan vain kainaloon tänään nukkumaan (mistä olis joskus alkanut hirveä mökötys) ja hän vain sanoi haluavansa ihan samaa – ja oikeasti myös otti mut syliin illalla, hieroi niskaa (tautisen pahasti jumissa) ja nukahdettiin sylikkäin. Ei vonkauksen vonkausta, ei edes olettamista mihinkään suuntaan. Ihanaa!
… Ehkä, ehkä mä uskallan toivoa jo että mulla alkaa olla ihmisarvo palautumassa… (iiik, koputtaa puuta)
No, nyt päivän muihin töihin, mulla on kerrankin NIIN hyvä olo! :happy: