Ärsyttää. Ilon pitäis olla ylimmillään, työviikko takana, kerrankaan ei mitään sovittua viikonlopulle – mahtava potentiaali!
Mutta paskat. Siippa on pitänyt pientä mököä tuolta keskiviikon ruokatuntiepisodista saakka. Ei mua mikään vaivaa, ehei eihän me sitä myönnetä. Hymyillään väkinäisesti, aina välillä toinen kysyy onko sulla jokin.. Pläääh!
Yleensä tällainen olo on purkautunut Siipan saunamököön, vähän reilumpaan saunakaljan ottoon ja lopuksi riitelyyn/raivarin saamiseen. Koska viimeviikoloppuna pidin niin suuren saarnan, ja uhkasin konkreettisilla muuttokuvilla, luulisin että samanlaista ei ole tulossa tänä viikonloppuna… ehkä.
Mutta tämä matalapaine, perkele. Miksi mua ahistaa mennä kotia? Haluaisin olla täällä töissä kaikessa rauhassa, mennä kotiin levollisilla mielin, laittaa ruokaa ja syödä. Kattoa jotain filmiä ja juoda pari lasia punaviiniä. Mutta ei taida olla jaossa mulle tällä kertaa… Se kait se ahistaakin?
Eilenillalla Siippa jo vähän yritti riidan poikasta illalla.
– Enpä olis uskonu että mäkin luen joskus vielä kaks kirjaa…
– Mhmmm.
– Mä olen lukenu sen sun vamppyyriseksikirjan…
– No oliko hyvä?
– Emmätiiä, oli siinä ainakin seksiä. (Yritti saada mut puolustelemaan, kun ”petän” sitä kirjan kanssa)
– ….
– (Huokaus) Mä en sitten laita huomenna ruokaa.
– No, enkö mä ole kiitelly tarpeeks sun ruokia?
– Ei ku mä en vain jaksa, haetaan vaikka metripitsa (Siippa on kunnostautunu laittamalla ruan illalla jo pari viikkoa)
– Haetaan vaan, tai voin mä tehä jotain
– Sulla on se shindo, ethän sä ehi (seuraava piikki mun lihaan, -omaa aikaa)
– Ai niin.
– Onks se sun maha ihan tosi kipeä, mistä se on? (pissatulehdus, tosi kipeä, olin jo usesti sanonut, kertonut miltä tuntuu jne.)
– ...Mulla on ollu maha kyllä niin kauan kipeä, että tiiän kuin vittumaista se on. (on ollu, ehkä vatsahaavan alku, mutta tuo säälin kalastelu..argh!)
-.…Miks sä et vastaa mitään, suutuiksä?
– En suuttunu. Se on kipeä tuosta virtsaputken suulta, ja alavatsasta. Kirvelee kokoajan ja tuntuu että tulee kuset housuun.
– Mhmmm.
– Ootko sä pahalla päällä?
– No en.
Sitten alettiin nukkumaan. Aamulla käperryin Siipan syliin, kun se palas laittamasta kahvinkeitintä päälle. Sitten noustiin ylös ja sama kisma jatkui. Ihan arkisissa asioissa tartutaan kiinni joka sanaan, haastetaan riitaa..
Niin että onnenpotku persauksille, tämä täti lähtee viettämään viikonloppua! Virkeenä sitten maanataina takas työpöydän ääreen… (TOIVOSSA ON HYVÄ ELÄÄ, SANOI LAPAMATO)