Täytyy kyllä jonkinlaisen tasapainon vuoksi laittaa välillä tänne Siipan hyviä puolia (Ehkäpä ne poikivat minussakin vastaavasti jotain hyvää vastalahjaksi…)
Eilen mua väsytti ihan törkeästi. Siippa teki ruoan, kattoi pöydän ja pääsin valmiille pöperölle. Ruoan jälkeen minut kaapattiin sängylle kainaloon ja unihan siinä tuli. Ihana lämmin kainalo ja pehmeä rintalihas posken alla… 😉
Siippa kömpi ylös puolen tunnin päästä, sen täytyi lähteä vielä työmaalle mutta peitteli mut ensin peitolla ja sanoi että jatkaa vain unia jos mua väsyttää. Enhän mä aikonut, mutta niin siinä pääsi käymään. Heräsin vasta kahdeksan jälkeen, siivosin pikapikaa olohuoneen tenavien jäljiltä ja laitoin saunan lämpiämään.
Siippa tuli just sopivasti saunaan, ei juonut saunakaljaakaan (no, puolikkaan ykkösen 🙂 ), ja tuli pässinpään kanssa lukemaan englanninkokeisiin. Kun pojat alkoivat nukkumaan, minä pääsin taas pehmoiseen pesääni kainaloon, ilman mitään seksuaalisia toiveita (ainakaan ääneen sanottuja). Oli aivan ihana olo! Sanoinkin Siipalle että nyt mulla on niin hyvä olla…
Aamulla heräsin oudon aikaisin. Herätin Siipan aamutouhuiluihin, jotka sujuivat taas oikein mukavasti. Kun varoo vähän ja touhuaa aamulla ennen kuin maan vetovoima pääsee tekemään temppunsa alapäälle, niin homma tuntuu toimivan.
Eli tänään(kin) olen leijunut pää pilvissä. Musta alkaa tuntua että tää vauva saattoi olla parasta mitä meille voi tapahtua. Tai voihan se olla jotain muutakin, mutta se tuntuu toimivan!
Lisäksi olen huomannut libidoni virkkunevan. Kun ei olla kokoajan vaatimassa ”palveluksia”, alkaa omat ajatukset hakeutumaan tiettyyn suuntaan. Katse hakee Siipan lihasten mutkia ja kaarteita… No, sanotaanko että tämä valmiiksi säännöstelty seksisopimus + raskauden tuomat fyysiset rajoitukset ovat saaneet aikaan sen minkä olin jo pelännyt kuolleen. Mullakin on vielä halut tallella!
