muuten vain jorinaa,Tämän takia jaksetaan
keskiviikko
En tiedä mistä se yhtäkkiä iski. Keskenmenon jälkeen olen yrittänyt ”unohtaa” masun ja odotella kuusi alkuraskautta kokeneen 32-vuotiaan stoalaisella tyyneydellä sitä maagista 12 viikon rajaa.
Mutta – ei se sitten onnistukaan 🙂
Olen päivitellyt oireitani, jotka ovat paljon pahemmat kuin aikaisemmissa raskauksissa. En tiedä kultaako aika muistot tässäkin tapauksessa, mutta tällainen tuntuma mulla vain on.
Mulla on ihan armoton nälkä. Siis maha kurnii rehellisesti jo pari tuntia syönnin jälkeen. Jos ei syö, tulee niin etova olo että ylensyöminenkin on parempi vaihtoehto. Siitäkin kyllä tulee myös huono olo.
Rinnat ovat ihan älyttömän arat. Alapäätä jomottaa ja juilii, en tiedä onko kohtu hieman laskeutunut edellisessä syöksysynnytyksessä ja se alkaa nyt vaivaamaan.
Ja sitten se armoton väsymys ja mielialojen vaihtelu…
Huomenna on eka neuvola-aika ja täällä on oma sodanaikainen ultra käytössä, joten elävää kuvaa (jos olisi 1-D, se olisi se 😉 ) on tiedossa.
Eli masu-asukki! Huomenna nähdään!
(Ehkäpä lapsillekin voisi kuvan kanssa asiasta vihdoin kertoa? Tuo uusi tila-auto taitaa muutenkin hoitaa homman 🙂 )